Keväällä pelättiin, että koronavirus laittaa koko rakennusalan sekaisin. Huoli ulkomaalaisten työntekijöiden katoamisesta oli kova, onhan kotimainen rakennusala täysin riippuvainen ulkomaalaisista työntekijöistä. Myös tarvikkeiden ja materiaalien saatavuus huolestutti. Ennustettiin, että jo aloitetut rakennusprojektit saadaan päätökseen ainakin jollain aikataululla, mutta että uudet remontit ja uudisrakennushankkeet siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Rakennusalan uskottiin joutuvan pulaan viimeistään syksyllä. Uskottiin, että rakennusalaa kohtaa valtava työttömyys, eikä rakennusmiehillä ole muuta tekemistä kuin metsästää ilmaiskierroksia kasinoilta. Nyt eletään syyskuun loppua, eikä rakennusalalle kuuluu kovin huonoa. Rakennustyöt ovat edistyneet koronasta huolimatta. Itse asiassa, sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja rakennustyöt ovat vain hieman aikataulusta jäljessä kevään toimitusvaikeuksista, kulkurajoituksista ja karanteeneista huolimatta.
Rakennustyömailla edelleen ulkomaalaisia työntekijöitä
Keväällä 2020 rakennusala kärsi hetkellisesti siitä, että ulkomaalaiset työntekijät palasivat lähtömaihinsa – ja ettei uusia ulkomaalaisia työntekijöitä saatu Suomeen. Suomalaisilla rakennusmailla on paljon esimerkiksi romanialaisia ja latvialaisia työntekijöitä, joten ulkomaalaisten työntekijöiden puuttuminen uhkasi hidastuttaa linjasaneerauksia ynnä muita urakoita.
Syksyllä 2020 tilanne on kutakuinkin normaali. Rakennustyömailla on yhtä paljon ulkomaalaisia työntekijöitä kuin ennenkin. Korjausrakentaminen, maanrakentaminen, tierakentaminen ja esimerkiksi uudisrakentaminen etenee suurin piirtein normaalisti. Rakennusala ei seissyt edes keväällä, kun koulut, toimistot, uimahallit, kahvilat ja monet muut paikat joutuivat sulkemaan ovensa. Rakennustyöntekijät uurastivat myös silloin, ja sama jatkuu edelleen.
Miten rakennustyömailla suojaudutaan koronalta?
Rakennustyömailla suojaudutaan koronavirukselta muun muassa pitämällä kiinni turvaväleistä. Työnjohtajat suunnittelevat päivän työt niin, ettei samassa paikassa työskentele kovin montaa henkilöä kerralla. Myös tauot on aikataulutettu tarkasti, ja monille työmaille on järjestetty lisää taukotiloja – näin kahvinsa voi juoda noin 1,5 metrin päässä kaverista.
Toimistopöydät on erotettu suojaplekseillä, ja joka paikassa on käsidesiä. Suojamaskit ovatkin rakennustyöntekijöille jo tuttu juttu, onhan niitä käytetty ennenkin esimerkiksi pölyn takia.
Koska paras keino suojautua koronalta on pitää etäisyyttä muihin ihmisiin, on rakennustyömaillakin tehty mahdollisuuksien mukaan etätöitä. Kattoa ei voi asentaa etänä. Myös sähköasennukset, laatoitukset ja kalusteiden asennukset vaativat työntekijöiden paikan päälle tulemista. Etätöihin on päästy lähinnä rekrytointipuolella, sillä työhaastattelut ja uusien rakennustyöntekijöiden perehdytykset on mahdollisuuksien mukaan hoidettu etänä.
Myös siivoamista on tehostettu. Rakennustyömaiden vessat ja taukotilat eivät ehkä ennen ole olleet tunnettuja puhtaudestaan, mutta nyt tilanne on muuttunut.
Monilla rakennusmiehillä on varmasti älypuhelimessaan koronavilkku, mikä helpottaa omalta osaltaan tartuntojen leviämisen ehkäisemistä ja tartuntaketjujen jäljittämistä.
Voidaan siis sanoa, että monilla rakennustyömailla on huolehdittu koronalta suojautumisesta todella hyvin. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon siivouksen lisääminen, käsidesien hankkiminen, uusien taukotilojen järjestäminen, pleksien asentaminen ja koronatarkastusten pitäminen tulee maksamaan. Joka tapauksessa, koronan torjuminen on halvempaa kuin töiden pysähtyminen.
Sairauspoissaolot laskussa koronasta huolimatta
Rakennustyömaiden saatettiin pelätä olevan varsinaisia viruslinkoja, mutta vaikuttaa siltä, että rakennustyöntekijät ovat terveempiä kuin aikaisemmin. SRV:n tilastojen perusteella sairauspoissaoloja oli huhti–heinäkuun aikana normaalia vähemmän. Jää nähtäväksi, miten syysnuhat leviävät työmailla, vai leviävätkö ne laisinkaan.
Tarkka hygienia ja jatkuva tiedottaminen muun muassa käsien pesun ja turvavälien noudattamisen tärkeydestä saattavat pitää rakennustyöntekijät hyvässä hapessa myös syysflunssakauden yli.
Olipa rakennustyömies, opettaja, hieroja tai vaikka siivooja, on tärkeää, ettei lähde sairaana töihin. Mikäli tuntee olevansa nuhainen, kuumeinen tai muutoin sairas, kannattaa jäädä kotiin. Mikäli oireet tuntuvat koronaoireilta, on hyvä käydä koronatestissä. Julkinen puoli pystyy järjestämään ilmaisen koronatestin usein jo saman päivän aikana, ja vastaus tulee mahdollisesti jo seuraavana päivänä. Näin karanteeniaika jää lyhyeksi. Koronatestissä kannattaa käydä jo senkin takia, ettei tarvitse kantaa pelkoa viruksesta ja siitä, että saattaa sairastuttaa muut.
Koronatestin tekeminen ei tunnu erityisen miellyttävältä, mutta ainakin se on nopeasti ohi. Ihmiset voivat reagoida oudosti, kun nenään ei mene herne, vaan pitkä näytteenottotikku. Sairaaloissa ja terveysasemilla ollaan kuitenkin totuttu kaikkeen, myös käsittelemään pelokkaita ja ahdistuneita potilaita.
Kunnes koronatestin tulos valmistuu, on potilas karanteenissa. Karanteeniaikana saa käydä kävelyllä, mutta ei kaupassa, kirjastossa, uimahallissa tai työpaikalla. Töiden tekeminen ei ole kiellettyä, jos työt voi hoitaa tietokoneen ja puhelimen avulla. Luppoaikana voi lukea, katsoa elokuvia, kuntoilla, pelata nettikasinoilla, harrastaa käsitöitä, korjata autoa tai vaikka opiskella uusia kieliä verkkokurssilla.
